Kuriton sukupolvi
Hellurei!
Meillä on naapurin Arvin kanssa tapana tehdä lumityöt, joka aamua tasan kello 08:00.
Koska tänä talvena ei ole ollut lunta, vaan ruoho vihertää ja yhteinen pihatiemme on sulana, on meille jäänyt paljon aikaa lumilapioihin nojaamiseen ja puhumiseen.
Tänään puhuimme kurin merkityksestä ja sen puutteesta lasten kasvatuksessa.
Vanhoina hyvinä aikoina kuka tahansa aikuinen saattoi antaa selkäsaunan kenelle tahansa kylän tenavalle, oli siihen sitten tarvetta tai ei. Mikäli tarvetta oli, sai kotona vielä uuden selkäsaunan omilta vanhemmiltaan. Piiskaamalla ihmiseen hakatut moraalikäsitykset jättivät jäljet, paitsi takapuoleen, myös piiskauksen kohteen ajatteluun. Tästä syystä moni sukupolvemme edustaja tunsi epämiellyttävää kihelmöintiä takapuolessaan kun hän allekirjoitti veroilmoituksensa, kunnian ja omantuntonsa kautta.
Nykyisin jos vanhemmat korottavat ääntään toruessaan lapsiaan, saavat he sakkoja sekä joutuvat maksamaan lapsen terapiakäynnit tämän aikuisikään asti. Mikäli opettaja riistää puukon koululuokassa tinneripöllyissä riehuvalta oppilaalta, tuomitaan hänet pahoinpitelystä vankilaan. Mikäli oppilas ei jaksa aamuisin herätä kouluun tai hän ei halua ottaa millään tavalla osaa opiskeluun, ei häntä missään nimessä saa nuhdella. Kouluta erottamisen tai luokalleen jättämisen sijaan hänen luokseen lähetetään lauma "Ymmi Hinaajia," (takavuosien putouksen sketsihahmo, paitsi että kuka sitä enää muistaa) jotka ryhtyvät suunnittelemaan oppilaalle henkilökohtaista opintosuunnitelmaa... AIVAN!
Rumpalimme Jalo Viinanen kertoi kerran eräästä miehestä, joka oli hyvin ankara isä. Jallu kysyi kerran mieheltä: "Jokos ne teidän lapset ovat lentäneet pesästä?"
Mies oli murahtanut Jallulle: "Kaikki muut paitsi nuorimainen... Se lähti omasta tahdostaan."
Jallu oli tavannut miehen vanhimman pojan jossain baarissa. Poika oli kertonut että hänetkin oli tosiaan heitetty kotoa pois useammankin kerran. Ensimmäisen kerran lapsiveden mukana, mutta se oli ollut ilmeisesti vahinko.
Hellurei!