Aina Varmantyttären tarina
Hepskukkuu!
"Beibi räjäytänkö tässä, beibi aamuhämärässä," paitsi että hiilitabletti auttaa ilmavaivoihin.
Minä ja allekirjoittanut, sekä Naapurin Arvi harrastimme tänään hyötyliikuntaa. Kävelimme postilaatikoillemme noutamaan päivän fanipostiamme, paitsi että turhaan. Laatikkomme olivat tyhjää täynnä.
Emme ole pitkään aikaan saanet fanipostia, tarkemmin sanottuna, emme koskaan. Arvi arveli sen johtuvan postin huolimattomuudesta. Posti on hukannut kaikki ihailijakirjeemme. Uskon sen, sillä Arvi kyllä tietää mitä puhuu.
Arvi kertoi, että Suomen postilaitoksen toiminta oli käynnistynyt vuonna 1638, jolloin kenraalikuvernööri Pietari Brahe perusti postilaitoksen Ruotsin valtakunnan itäiseen osaan, paitsi että Suomeen.
Ruotsalaisten tekemän Suomen rannikon kolonisaation seurauksena suomalaiset asukkaat menettivät kalastusoikeutensa alueella. Muuan Ahti niminen nuorimies päätti kuitenkin uhmata kalastuskieltoa. Hän tarvitsi rahaa, voidakseen pyytää mielitiettynsä Aina Varmantyttären kättä, paitsi että muukin kroppa kiinnosti.
Ahti suunnitteli kalastavansa öisin ja hän pyysi mielitiettyään Aina Varmantytärtä vartioimaan satamaa. Mikäli satamassa liikkuisi sotilaita tahi muita kuninkaalle uskollisia henkilöitä, tulisi Aina Varmantyttären heiluttaa valkoista pellavahuivia merkiksi.
Aina suostui ehdotukseen. Kotonaan Aina kuitenkin huomasi, ettei hänellä ollut yhtään valkoista pellavahuivia, paitsi että villaisia kyllä oli. Aina tilasi pellavaliinan välittömästi postimyyntikuvastosta, sekä muita välttämättömiä tavaroita, kuten naisilla tapana on.
Tuli yö, jolloin Ahti lähti kalaan. Aina Varmantytär oli kauhuissaan, sillä hänen tilaamansa valkoinen pellavahuivi ja muut välttämättömät tavarat olivat kadonneet postissa. Aina yritti saada yhteyden Ahtiin, mutta tämä oli satamaan hiipiessään, sulkenut kännykkänsä. Kauhusta jäykkänä, Aina Varmantytär kirmasi kevein askelin, kuin nuori gaselli, sovittuun paikkaan rantakalliolle.
Ikuisuudelta tuntuneen odotuksen jälkeen Aina näki, miten Ahdin vene ilmestyi näkyviin pimeyden keskeltä. Se lipui kohti rantaa yhtä äänettömästi, kuin munkki Jaakob, hänen neitsytkammioonsa viime mittumaarina. Vaahtopäät iskivät veneen keulaan, sen lipuessa veden peilityyntä pintaa. Juuri silloin marssi satamaan joukko kuninkaan sotilaita. Aina huitoi epätoivon vimmalla kättään, mutta Ahti ei nähnyt hänen varoitustaan, vaan rantautui suoraan sotilaiden syliin. Ahti pidätettiin välittömästi. Aina Varmantytär poistui paikalta itkien valkoisen villahuivinsa läpimäräksi.
Aina Varmantytär odotti uskollisesti rakasta Ahtiaan ja postipakettia, mutta kun kumpaakaan ei viikon piinaavan odottelun jälkeen ollut saapunut, hän kihlautui erään Mikael nimisen nuorukaisen kanssa ja osti valkoisen pellavaliinan torilta tynnyrintekijän vaimolta.
Sangen surullinen tapaus, sanon minä.
Lääkäri soitti ja kertoi, että kuvat keuhkoistani olivat puhtaita ja tarkkoja, mutta poskionteloista otetussa kuvassa oli taustalla jokin, vähän tärähtänyt epämääräinen möykky, paitsi että se oli minun pääni
Hellurei!